sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Talviset treenit

Se oli taas sennentreenit tänään, Valkealassa Homeetan hallilla. Ja siellähän oli oikeasti ihan talvi. Tie hallille oli aurattu, mutta parkkipaikkaa ei vielä. Aura-auto kuului kolistelevan hallin toisessa päädyssä. Hallin oven edessä oli sen verran kerääntymää, että ensi töikseni nappasin kolan kouraan ja kolasin oven edustan lumesta muita odotellessani.

Noahilla on toisesta takajalasta kynsi halki, joten se ei aksannut tällä kertaa. Se teki Rally-Tokoa vaihteeksi. Mikä oli taas niin hirvittävän hauskaa ja samalla niin hirvittävän vaikeaa. Yritin tehdä rataa hihnassa ja olin ihan solmussa kokoajan. Noahin keskittymiskyky oli aluksi ihan hukassa, kun KSSK:n puolella aksattiin ja Homeetan puolellakin toisessa päässä aksattiin ja sitten olisi vielä pitänyt tehdä Rallya aksaesteiden seassa. Ei ihan helppo nakki. Kerran joutui jäähylle aluksi, jonka jälkeen alkoi sujua.




Peikko aksasi, vaikkakin sitä kiinnosti tällä kertaa paljon enemmän kaikki muu, kuten hallin maton hajut ja katolta valuvat lumet ja toisesta päästä kuuluvat äänet. Saatiin kuitenkin tehtyä jotain pientä, kuten etenemistä ja puomia ja keinua. Puomi ja keinu olikin ihan sika kivoja ja molemmille karkaili myös itsekseen. Eteneminen ei sitten sujunutkaan ihan yhtä hyvin, mutta kunhan oppii, että se namialusta odottaa sielläkin kuten puomilla, alkaa sekin varmaan sujua. Kuollut saalis (lelu) kun ei riittävän paljon kiinnosta. Kahden viikon päähän onkin varattu ihan oikea agilitykoulutus ihan Peikkoa varten. Mudiyhdistys järjestää Ojangossa kinkunsulatusaksat 27.12. ja sinne ollaan ilmottauduttu. Kivaa. Ainakin minusta, toivottavasti myös Peikosta.




Pojilla oli kyllä ihan hirvittävän hauskaa, kun oli kunnolla lunta. Peikkokin ihan innostui ensimmäistä kertaa. Tähän mennessä se ei ole noteerannut lunta mitenkään, nyt painatti täysillä ihan vaan juoksemisen ilosta. Ja kun heitin Noahille lumipalloja, se juoksi hulluna mukana ja jopa haukahteli vähän. Hallissa ennen lähtöä, vähän haukuttelin ja vaikkei kunnon ääni tullut ihan niin helposti, kuin viimeksi ilmaisua treenatessa, tuli se kumminkin. Hyvä treeni tämäkin.

Mukavasti on väsyttänyt kumpaistakin poikakoiraa, kun vielä kotiin tultua käytiin kimppalenkki metsässä. Huomenna taas uudet kujeet.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti