Torstaina (5.3.) heräsin ajoissa ja jo kymmenen aikaan olin ajamassa kohti Porvoota. Porvoon Puuilosta kun löytyi vielä purupaaleja. Kotkassa tai Kouvolassa niitä ei ollut, eikä oikein missään muuallakaan. Heinäpojilta en älynnyt kysyä. Matkalla Porvooseen kävi kyllä mielessä, mutta päätin kuitenkin ajaa sitten sinne Porvooseen.
Kotona olin jo puolilta päivin. Hieman lepäilyä ja ruokaa, sitten tallille, kun sadekin jo taas lakkasi. Kannoin ensin purut sisälle. Sen jälkeen nappasin ponin narun päähän, Peikon autosta ja painuttiin lenkille. Käytiin laavulla kääntymässä tai siinä mäen päällä kalliolla. Reilu tunti meni aikaa ja aikalailla selvittiin kuivin nahoin. Kovin sumuinen ja kostea oli kyllä ilma, muttei satanut kuin ihan vähän.
Illalla kotona tehtiin vielä Peikon kanssa samanlainen nosetreeni kuin edellisenäkin päivänä. Haju oli hiukan eri paikassa ja toistoja ei tehty yhtä paljon, mutta ihan vastaava ensin läheltä sitten kauempaa lähetykset ja riehuntaa sekä temppuja. Nyt oli kiinnostuneempi tempuista kuin etsinnästä, joten ei sitten tehty paljoa etsintää. Temppuiltiin vastaavasti vähän enemmän.
Perjantaina (6.3.) käytiin aamupäivällä Peikon kanssa pyörälenkillä. Ajeltiin venerantaan, mistä ajeltiin pieni mutka Alakyläntietä pitkin takaisin Purolantielle. Koululta kantattiin hiekkateitä pitkin takaisin. Rannassa Peikko kävi jäiden seassa kahlailemassa. Ei nyt ehkä ollut ihan uintikeli, kun lämpötila nollassa ja vedenpinta tosiaankin jäässä.
Iltapäivää kohden alkoi paistaa aurinko ja lämpötilakin nousi aamusta selvästi. Tallille ajelin vasta sitten. Tallinomistajankin näin ekan kerran sitten viime viikonlopun ja häneltä kyselinkin, miten on mennyt. Korppu on kuulemma kiltti ja helppo, karsinakin puhtoinen ja nopea siivota. Olipa mukava kuulla. Huonosti on vähän syönyt väkkäreitä, mutta kivennäistä laitoin nyt jo täyden määrän ja sehän ei uppoa. Onneksi on muutenkin jo vähissä, joten tarvii ostaa toista tilalle.
Poni sitten talliin hoidettavaksi ja suunnitellusti satula selkään. Alkaa olla jo ihan rauhassa tallissa yksinkin, kun aluksi oli vähän jännää. Selkään pääsyn kanssa oli vähän säätöä, kun matalampi jakkara ja kaventunut poni, niin satula kippasi, enkä saanut sitä tarpeeksi kireälle tai en halunnut kiristää. Sain kuitenkin jakkaran korokkeen päälle ja siitä kyytiin. Käytiin ensin sululle päin tien päässä ja jatkettiin siitä toiseen suuntaan vielä jonkin matkaa, ennen kuin palattiin takaisin. Yhteensä matkaa kertyi 3,65 km. Poni oli hyvin kuulolla, mutta hiukan kiireinen eli ei ihan rento. Ravailtiinkin jonkin verran, kun meno nyt maistui. Oli kivaa. Ainakin minulla. Ponilla myös rankkaa, koska oli aika hikinen.
Lauantaina (7.3.) haettiin kaverin kanssa ensin peräkärry lainaan kirkolta, sitten huristeltiin vanhalle tallille. Siellä pakattiin molemmat koppakärryt peräkärryyn. Hiukan se vaati ylimääräistä apua ja suunnittelua, mutta viimein olivat kärryt matkalla kohti uusia seikkailuja. Ensimmäinen pysähdys meillä kotona, minne pudotettiin vanhat raskaammat kärryt. Sitten kohti uutta tallia ja käyttökärryt sinne. Seurustelua ponin kanssa hetki ja kärryn palautus. Minä hyppäsin omaan autooni apsilta ja ajoin takaisin tallille. Mieli teki niin paljon ajamaan, mutta poni vaikutti melko väsyneeltä ja kellokin oli jo sen verran, että käytiin sitten vaan pienellä talutuslenkillä. Peikko pääsi vielä lenkille kotiuduttuani ja siinä se sitten olikin päivä mennyt.
Sunnuntaina (8.3.) käytiin Peikon kanssa päivällä Siltakylässä lenkillä. Se on taas ollut outo. Ei syönyt eilen illalla, eikä tänään ja oksensikin. Ulkona se on kuitenkin ihan reipas oma itsensä, mutta sisällä jotenkin outo. Annoin sille antepsiinia, yskänlääkettä ja särkylääkkeen. Kurkku oli vähän punainen, joten ehkä sai kylmää vedessä käydessään tai mikä lie sitten, mutta ei se nyt mitenkään kuolemansairas kuitenkaan ole. Tallille en sitä ottanut mukaan, vaan sai jäädä kotiin lepäämään.
Korpun kanssa käytiin ekaa kertaa uusissa maastoissa ajamassa. Hiukan oli säätöä valjastuksessa, kun ei voi laittaa samassa paikassa vermeitä niskaan ja kärryjä perään. Onneksi poni on kiltti ja seisoi kuin tatti pihalla vapaana, kun ähräsin kärryt perään. Silavyötäkin sai kiristää reijällä molemmin puolin ja se alkaa olla jo liian pitkä. Ihan huimaa. Käytiin 5,5 kilometrin lenkki tietä edestakaisin. Kärrylenkkivaihtoehtoja ei paljon muita ole, ellei sitten ylitä tai alita moottoritietä useampaan kertaan. Nyt käytiin vaan alikulun toisella puolen kääntymässä. Tien varren hevoset oli vähän jänniä, vaikka muuten olikin ihan rento ja reipaskin. Hölkkäiltiin jonkun verran, kun virtaa tuntui olevan ja hikihän siinä tuli. Aika märkä oli poni kun takaisin palattiin, vaikka matka ei mitenkään hurja ollutkaan.
Maanantaina (9.3.) oli viimeinen lomapäivä. Käytiin Peikon kanssa päivällä Prismalta lenkillä. Tänäänkin se sai vielä särkylääkkeen ja yskänlääkettä vähän varmuuden vuoksi, vaikka vaikuttaakin jo normaalilta tai ainakin se nyt taas syö.
Korpun kanssa tehtiin kevyesti kentällä maastaratsastustreeniä. Lähinnä ohjastuntumaa harjoiteltiin, mutta myös hiukan taivuteltiin. Ympyrällä tehtiin ravisiirtymiä ja yhdet laukannostot molempiin suuntiin. Pieni lenkkikin heitettiin. Maha oli löysällä jo eilen ja vielä tänäänkin näytti olevan ja hiukan oli myös poni vaisun oloinen. Ei toki ihmekään kaikkien muutosten jälkeen, joten en nyt vielä suostu olemaan huolissani kyllä.
Iltapäivää kohden alkoi paistaa aurinko ja lämpötilakin nousi aamusta selvästi. Tallille ajelin vasta sitten. Tallinomistajankin näin ekan kerran sitten viime viikonlopun ja häneltä kyselinkin, miten on mennyt. Korppu on kuulemma kiltti ja helppo, karsinakin puhtoinen ja nopea siivota. Olipa mukava kuulla. Huonosti on vähän syönyt väkkäreitä, mutta kivennäistä laitoin nyt jo täyden määrän ja sehän ei uppoa. Onneksi on muutenkin jo vähissä, joten tarvii ostaa toista tilalle.
Poni sitten talliin hoidettavaksi ja suunnitellusti satula selkään. Alkaa olla jo ihan rauhassa tallissa yksinkin, kun aluksi oli vähän jännää. Selkään pääsyn kanssa oli vähän säätöä, kun matalampi jakkara ja kaventunut poni, niin satula kippasi, enkä saanut sitä tarpeeksi kireälle tai en halunnut kiristää. Sain kuitenkin jakkaran korokkeen päälle ja siitä kyytiin. Käytiin ensin sululle päin tien päässä ja jatkettiin siitä toiseen suuntaan vielä jonkin matkaa, ennen kuin palattiin takaisin. Yhteensä matkaa kertyi 3,65 km. Poni oli hyvin kuulolla, mutta hiukan kiireinen eli ei ihan rento. Ravailtiinkin jonkin verran, kun meno nyt maistui. Oli kivaa. Ainakin minulla. Ponilla myös rankkaa, koska oli aika hikinen.
Lauantaina (7.3.) haettiin kaverin kanssa ensin peräkärry lainaan kirkolta, sitten huristeltiin vanhalle tallille. Siellä pakattiin molemmat koppakärryt peräkärryyn. Hiukan se vaati ylimääräistä apua ja suunnittelua, mutta viimein olivat kärryt matkalla kohti uusia seikkailuja. Ensimmäinen pysähdys meillä kotona, minne pudotettiin vanhat raskaammat kärryt. Sitten kohti uutta tallia ja käyttökärryt sinne. Seurustelua ponin kanssa hetki ja kärryn palautus. Minä hyppäsin omaan autooni apsilta ja ajoin takaisin tallille. Mieli teki niin paljon ajamaan, mutta poni vaikutti melko väsyneeltä ja kellokin oli jo sen verran, että käytiin sitten vaan pienellä talutuslenkillä. Peikko pääsi vielä lenkille kotiuduttuani ja siinä se sitten olikin päivä mennyt.
Sunnuntaina (8.3.) käytiin Peikon kanssa päivällä Siltakylässä lenkillä. Se on taas ollut outo. Ei syönyt eilen illalla, eikä tänään ja oksensikin. Ulkona se on kuitenkin ihan reipas oma itsensä, mutta sisällä jotenkin outo. Annoin sille antepsiinia, yskänlääkettä ja särkylääkkeen. Kurkku oli vähän punainen, joten ehkä sai kylmää vedessä käydessään tai mikä lie sitten, mutta ei se nyt mitenkään kuolemansairas kuitenkaan ole. Tallille en sitä ottanut mukaan, vaan sai jäädä kotiin lepäämään.
Korpun kanssa käytiin ekaa kertaa uusissa maastoissa ajamassa. Hiukan oli säätöä valjastuksessa, kun ei voi laittaa samassa paikassa vermeitä niskaan ja kärryjä perään. Onneksi poni on kiltti ja seisoi kuin tatti pihalla vapaana, kun ähräsin kärryt perään. Silavyötäkin sai kiristää reijällä molemmin puolin ja se alkaa olla jo liian pitkä. Ihan huimaa. Käytiin 5,5 kilometrin lenkki tietä edestakaisin. Kärrylenkkivaihtoehtoja ei paljon muita ole, ellei sitten ylitä tai alita moottoritietä useampaan kertaan. Nyt käytiin vaan alikulun toisella puolen kääntymässä. Tien varren hevoset oli vähän jänniä, vaikka muuten olikin ihan rento ja reipaskin. Hölkkäiltiin jonkun verran, kun virtaa tuntui olevan ja hikihän siinä tuli. Aika märkä oli poni kun takaisin palattiin, vaikka matka ei mitenkään hurja ollutkaan.
Maanantaina (9.3.) oli viimeinen lomapäivä. Käytiin Peikon kanssa päivällä Prismalta lenkillä. Tänäänkin se sai vielä särkylääkkeen ja yskänlääkettä vähän varmuuden vuoksi, vaikka vaikuttaakin jo normaalilta tai ainakin se nyt taas syö.
Korpun kanssa tehtiin kevyesti kentällä maastaratsastustreeniä. Lähinnä ohjastuntumaa harjoiteltiin, mutta myös hiukan taivuteltiin. Ympyrällä tehtiin ravisiirtymiä ja yhdet laukannostot molempiin suuntiin. Pieni lenkkikin heitettiin. Maha oli löysällä jo eilen ja vielä tänäänkin näytti olevan ja hiukan oli myös poni vaisun oloinen. Ei toki ihmekään kaikkien muutosten jälkeen, joten en nyt vielä suostu olemaan huolissani kyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti