Poikain kanssa kylillä haistelemassa saaristomarkkinoiden tunnelmia.
Niin upeasti kukkivat kanervat. Harmi ettei kännykällä ihan saanut väriloistoa vangittua.
Turun uhrien muistolle...
Reipas lenkkeilijä
Ponipojat on saaneet kourallisen kuivaa aina lähtiessäni, ihan vaan totuttelua varten, kun kohta on laidunkausi taas lusittu. Muuten ne ei kyllä ylimääräistä apetta vielä tarvitse.
Teinihirviö on taas palautunut omaksi kiltiksi itsekseen. Tässä vielä angstipäivä. Tossuja pukiessa jalka ei noussut kun olisi pitänyt, mutta nousi kyllä kun ei olisi pitänyt. Lenkillä keskusteltiin ihan kyllästymiseen asti oikeasta paikasta ja käytöksestä. Kun tyyppi nyt vaan päätti, ettei akkaa tarvitse kuunnella jos ei haluu.
Issimobiili lähes lähtövalmiina, päävehkeet vaan puuttuu. Vesisateessa heitettiin tunnin lenkki ja känkkäraänkkä oli kadonnut. Ei siis hirttänyt kaasu kiinni ja jarrut toimi pelkällä ajatuksella, vaikka viimeaikoina on kummankin asian kanssa ollut hiukan ongelmia. Kyllä se vaan halutessaan osaa.
Hiukan elävää kuvaakin ajosta ja irtojuoksutuksesta. Korpun irrottelut nyt yleensäkin on pahimmillaan juuri tuota luokkaa eli ei haittaa edes kärrytellessä, vaikka mopo on välillä meinannut lähteä käsistä. Rauhallinen kaveri.
Eilen kirkolla lenkillä. Aurinkokin paisteli ajoittain. Peikkoa ei poseeraaminen jaksanut kiinnostaa ja sen kyllä huomaa.
Iltalenkkiin mahtui auringon lisäksi myös sadetta ja hurjaa tuulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti