Lauantaina (1.6.) käytiin Korpun kanssa kärryttelemässä hervottomassa myrskytuulessa. Sellainen 9 kilometriä käppäiltiin muutamalla hölkkäpätkällä höystettynä. Poni ei ollut erityisen reipas, jos nyt ei laiskakaan. Sellainen normaali oma itsensä.
Noah sen sijaan piristyy joka lääkkeen jälkeen aina enemmän ja enemmän. Hieman sen silmät on arat eli se siristelee ja hiukan hankaakin ja jostain tuntuu olevan kipeä, kun makuulle meno aiheuttaa örinää, mutta onhan se nyt jo paljon pirteämpi.
Sunnuntaina (2.6.) oli vihdoin kesän odotetuin päivä kesälomaa lukuun ottamatta. Tallin hevoset siis kirmaisivat iltapäivällä laitumelle. Koko pihattolauma oli nukkumassa, kun aamupäivällä saavuin tallille. Siivoilin sen aikaa, kun nousivat yksi toisensa jälkeen, oma tietenkin viimeisenä, ylös. Aikaa kului ja luulin jo, etten ehtisi liikutella ennen laitumellelaskua, mutta kun oikein kiirehdin, ehdin kuin ehdinkin pienelle maastolenkille. Poni oli reipas, mutta kuuliainen ja lenkki sujui hienosti. Ja ehdin sen jopa juuri ja juuri palauttaa takaisin pihatollekin.
Tällä kertaa nimittäin homma hoidettiin pihattolaitumen osalta hiukan eri tavalla kuin aiemmin. Ensin muille laitumille laskettiin porukka, kuten aina ennenkin. Kamerakin oli mukana, mutta aika laihaksi jäi saalis. Rauhallista oli kaikkinensa. Pihaton porukka notkui aidalla ihmettelemässä. Ja kun viimein sitten kolme muuta pihattolaidun laumasta saapui laitumelle ja portit avattiin, ei ne älynneet siitä mennä. Juoksivat vaan hulluna aidan viertä molemmin puolin. Viimein kiepautin Kamburin kaulan ympärille narun ja talutin sen sillalle, mistä se rauhallisesti kävelikin laitumen puolelle. Muut tulivat sitten perässä ja koko porukka juoksi "vieraiden" luo ja alkoivat hetken nuuskuttelun ja pienen spurtin jälkeen syömään.
Ilalla käytiin vielä koirien kanssa Prismassa ja pienellä lenkillä, kun kerran aikaa oli. Noahkin jaksoi lenkin hyvin. Ei sillä tosin mittaa juuri ollut ja vaikka hissukseen kuljettiin, aikaakin kului maksimissaan vain puoli tuntia, jos sitäkään. Mutta saivatpahan jotain virikettä, kun aika vähälle ovat nyt jääneet kuumuuden ja Noahin sairauden takia.
Maanantaina (3.6.) oli Noahin kontrolli käynti eläinlääkärillä puolen päivän aikaan. Matkalla postitettiin vanhat risat tossut myyjälle. Laitoin sinne siis sähköpostia viime viikolla ja myyjä ehdotti diiliä, jotta saavat taas lisää informaatiota tossuista. Vanhat siis menivät sinne ja saan uudet tilalle, joiden käytöstä raportoin kuvien ja kilometrien muodossa heille niin kauan kuin ovat käyttökuntoiset. Huippua. Ja kun minulle olisi riittänyt ihan vaan vastaus, mikä mahdollisesti on mennyt pieleen ja olisin kiltisti ostanut itse uudet töppöset. Ihan superpalvelua. Hienosti sujui eläinlääkäri käyntikin, vaikka virtaa olikin jo rutkasti enemmän kuin perjantain käynnillä. Ja crp:kin oli hienosti laskussa, juuri kuten kuuluukin. Mukaan saatiin lisää lääkkeitä ja kehotus käydä vielä ennen kuurin loppumista verikokeessa, jos ei muuta ilmene.
Loviisasta kurvattiin Koskenkylän kautta Porvooseen. Porvoossa käytiin tietysti Brunbergillä karkkiostoksilla, mutta myös kahdessa heppatarvikeliikkeessä. Toisesta mukaan lähti geelipädi uuden satulan alle, koska sen oma bädi on ainakin vielä liian paksu, toisen kirppisnurkasta pinkki satulahuopa. Ihan niin kuin ei kaikki rahat jo olisi menneet eläinlääkärilaskuihin.
Tallillakin kävin illemmalla lappamassa lantaa ja tarkkailemassa tilannetta. Tilanne näytti varsin rauhalliselta. Pihattolauma plus sen etäjäsen Rasmus oleilivat yhdessä ja samassa tarhassa tähän asti tarhailleet Seppo ja Visse olivat kahdestaan kauempana.
Tiistaina (4.6.) kävin aamupäivällä asioilla ja puuhasin sen jälkeen kotona. Noahin silmät on jo paremmat, kun laitoin niihin kosteuttavia tippoja. Mitään niistä ei löytynyt, joten kuivuminen johtunee lääkkeistä tai alkuperäisestä ongelmasta, mikä ei siis vieläkään ole selvinnyt. Tallille menin vasta illalla. Ajatus oli käydä ponin kanssa vaan ihan pienellä lenkillä, mutta loppujen lopuksi lenkillä vierähti tunti, koska Skorpan oli todella levoton. Harjatessa se oli ihan ok, mutta alkoi lähes heti huutaa kavereiden perään, kun poistuttiin pihasta. Joutui vähän peruuttelemaan, aina kun keskittyminen herpaantui ja huuto sekä sinkoilu alkoi eli vaadin kontaktia. Aika pian huuto vähenikin ja pian rauhoittui, jolloin käännyttiin takaisin. Ihan hyvä lenkki siis, vaikka alku olikin hankala.
Keskiviikkona (5.6.) joutuikin poni sitten jo ihan oikeisiin töihin. Kärryt siis perään iltasella, koska päivällä liian kuuma, ja baanalle. Hiukan oli levoton poni, vaikka käyttäytyikin ihan hyvin. Tehtiin ihan reipas 6-7 kilometrin mittainen lenkki, sisältäen ravia ja yhden laukannoston. Etusissa oli vanhat Equine Fusion-tossut, joilla poni liikkui selkeästi huonommin kuin Flexeillä. Ei yllättänyt, kun niissä kuitenkin on ohuempi pohja ja ovat isommat ulottuvuuksiltaan. Kompuroi hiukan, eikä ravi oikein ollut sujuvaa. Selvittiin kuitenkin ja takaisin tallille palasi silminnähden levollisempi poni.
Torstaina (6.6.) alkoi olla jo ihan tukalan kuumaa, jopa minun mielestäni, kun ei ole tottunut. Sen verran oli viileää välillä. En kuitenkaan valita, koska lämmin on hyvä. Kuumuudesta huolimatta, joutui poni töihin tänäänkin. Pienellä maastolenkillä käytiin ja nyt oli Korppu jo ihan oma itsensä. Kuumuudesta johtuen vain käveltiin. Hiki tuli ponille silti, vaikka hyvin tuntuikin jaksavan. Suihkun sai lenkin jälkeen ja pääsi kentälle piehtaroimaan itselleen kunnon ötökkäsuojan.
Noah alkaa voida jo kohtalaisen hyvin. Nopeasti se väsyy vielä, varsinkin kun lähtee aina sata lasissa kaikkeen ja on vielä kuumakin. Vaan parempaan mennään päivä päivältä. Hiukan ollaan päästy jo lenkeilemäänkin. Nytkin ajeltiin illalla venerantaan, käytiin sieltä pieni lenkki ja pääsivät vielä pienesti pulahtamaan vedessäkin. Juuri riittävä Noksulle.
Perjantaina (7.6.) helle jatkui. Tallille kuitenkin menin, ajatuksena vain lapata lantaa. No, sen teinkin ja lisäksi käytin ponin uittomontulla puljaamassa. Käveltin sinne suoraan laitumelta ja kun oli jo valmiiksi kuumissaan, vesileikit olikin mieluisia. Sai omatoimisesti mennä veteen, mistä palkkasin, ja poiskin sai tulla vapaasti. Ei ryntäillyt ja oli varsin rento ja iloinen. Joutui vielä ihan shamppoo-pesuun kun tallille palattiin. Ei se kyllä puhtaaksi lähtenyt, mutta ompahan nyt ainakin kerta vuoteen taas pesty.
Lauantaina (8.6.) vietti Korppu yhä vaan lomaa, koska helle. Otin sen kuitenkin laitumelta mukaani, ajatuksena syöttää se tallissa, jotta tottuisi taas siihenkin. Mutta koska se tuntui viihtyvän siellä ihan hyvin, annoinkin sen levätä siellä pidempään. Yhteensä reilu tunti vierähti, ennen kuin hain vielä silloinkin ihan rauhallisen ponin ja vein sen takaisin laitumelle. Taisi olla varsin miellyttävää hengailla viileässä tallissa.
Illalla käytiin koirien kanssa Hutikalla lenkillä. Kuuma oli vielä silloinkin, joskaan ei ihan niin kuuma kuin päivällä. Käveltiinkin sitten lenkki niin, että koirat pääsivät vähän väliä puljaamaan veteen. Noah oli varsin innoissaan ja väsytti sitten itsensä ihan totaalisesti. Loppumatkasta ei meinannut jaksaa kävellä, saati hypätä autoon. Liian pitkä lenkki sille, vaikkei kaukana edes käyty. Helle ja huono kunto teki kuitenkin tehtävänsä.
Sunnuntaina (9.6.) olikin sitten jo huomattavasti viileämpi, sateinen päivä. Aamuvarhaisella kuitenkin hurautin Pyölille, koska siellä oli maastotaitoharjoituskisat. Olin itsekin sinne ilmoittautunut Korpun kanssa, mutta koska sinne tarvittiin tuomareita, niin lupauduin työväeksi kisoihin, jotta saataisi ne pidettyä. Olin jo muutenkin ollut vähän kahden vaiheilla, koska selkäni vähän vihoitteli ja Korpulla ei ollut niitä kunnon tossuja etusiin. Selkä oli kyllä jo parempi ja ponikin oppinut kävelemään varatossuilla, mutta päädyin sitten kuitenkin jättämään kisat kisaamatta. Ei se ollut niin tärkeää. Ensi vuonna sitten uusi yritys. Ihan kivat oli silti kisat näinkin koettuna ja lapset oli ihan hurjan taitavia.
 |
| Vasemmalta Seppo, Mix, Visse, Rasmus, Indira, Kambur ja Dali, tämän kesän laidunlauma. |
 |
| Klikkaa kuvaa niin näet kaikki laitumellelaskusta ottamani kuvat |
Ilalla käytiin vielä koirien kanssa Prismassa ja pienellä lenkillä, kun kerran aikaa oli. Noahkin jaksoi lenkin hyvin. Ei sillä tosin mittaa juuri ollut ja vaikka hissukseen kuljettiin, aikaakin kului maksimissaan vain puoli tuntia, jos sitäkään. Mutta saivatpahan jotain virikettä, kun aika vähälle ovat nyt jääneet kuumuuden ja Noahin sairauden takia.
Maanantaina (3.6.) oli Noahin kontrolli käynti eläinlääkärillä puolen päivän aikaan. Matkalla postitettiin vanhat risat tossut myyjälle. Laitoin sinne siis sähköpostia viime viikolla ja myyjä ehdotti diiliä, jotta saavat taas lisää informaatiota tossuista. Vanhat siis menivät sinne ja saan uudet tilalle, joiden käytöstä raportoin kuvien ja kilometrien muodossa heille niin kauan kuin ovat käyttökuntoiset. Huippua. Ja kun minulle olisi riittänyt ihan vaan vastaus, mikä mahdollisesti on mennyt pieleen ja olisin kiltisti ostanut itse uudet töppöset. Ihan superpalvelua. Hienosti sujui eläinlääkäri käyntikin, vaikka virtaa olikin jo rutkasti enemmän kuin perjantain käynnillä. Ja crp:kin oli hienosti laskussa, juuri kuten kuuluukin. Mukaan saatiin lisää lääkkeitä ja kehotus käydä vielä ennen kuurin loppumista verikokeessa, jos ei muuta ilmene.
Loviisasta kurvattiin Koskenkylän kautta Porvooseen. Porvoossa käytiin tietysti Brunbergillä karkkiostoksilla, mutta myös kahdessa heppatarvikeliikkeessä. Toisesta mukaan lähti geelipädi uuden satulan alle, koska sen oma bädi on ainakin vielä liian paksu, toisen kirppisnurkasta pinkki satulahuopa. Ihan niin kuin ei kaikki rahat jo olisi menneet eläinlääkärilaskuihin.
Tallillakin kävin illemmalla lappamassa lantaa ja tarkkailemassa tilannetta. Tilanne näytti varsin rauhalliselta. Pihattolauma plus sen etäjäsen Rasmus oleilivat yhdessä ja samassa tarhassa tähän asti tarhailleet Seppo ja Visse olivat kahdestaan kauempana.
 |
| Tässä kuvassa hajurako on jo pienentynyt, mutta vielä olemassa (otettu 7.6.) |
Tiistaina (4.6.) kävin aamupäivällä asioilla ja puuhasin sen jälkeen kotona. Noahin silmät on jo paremmat, kun laitoin niihin kosteuttavia tippoja. Mitään niistä ei löytynyt, joten kuivuminen johtunee lääkkeistä tai alkuperäisestä ongelmasta, mikä ei siis vieläkään ole selvinnyt. Tallille menin vasta illalla. Ajatus oli käydä ponin kanssa vaan ihan pienellä lenkillä, mutta loppujen lopuksi lenkillä vierähti tunti, koska Skorpan oli todella levoton. Harjatessa se oli ihan ok, mutta alkoi lähes heti huutaa kavereiden perään, kun poistuttiin pihasta. Joutui vähän peruuttelemaan, aina kun keskittyminen herpaantui ja huuto sekä sinkoilu alkoi eli vaadin kontaktia. Aika pian huuto vähenikin ja pian rauhoittui, jolloin käännyttiin takaisin. Ihan hyvä lenkki siis, vaikka alku olikin hankala.
Keskiviikkona (5.6.) joutuikin poni sitten jo ihan oikeisiin töihin. Kärryt siis perään iltasella, koska päivällä liian kuuma, ja baanalle. Hiukan oli levoton poni, vaikka käyttäytyikin ihan hyvin. Tehtiin ihan reipas 6-7 kilometrin mittainen lenkki, sisältäen ravia ja yhden laukannoston. Etusissa oli vanhat Equine Fusion-tossut, joilla poni liikkui selkeästi huonommin kuin Flexeillä. Ei yllättänyt, kun niissä kuitenkin on ohuempi pohja ja ovat isommat ulottuvuuksiltaan. Kompuroi hiukan, eikä ravi oikein ollut sujuvaa. Selvittiin kuitenkin ja takaisin tallille palasi silminnähden levollisempi poni.
 |
| Tallin poniporukka tuli vastaan alkumatkasta ja paparazzi iski jälleen. Kuvan on siis ottanut Tuuli (Pieniä Kavioita) |
Torstaina (6.6.) alkoi olla jo ihan tukalan kuumaa, jopa minun mielestäni, kun ei ole tottunut. Sen verran oli viileää välillä. En kuitenkaan valita, koska lämmin on hyvä. Kuumuudesta huolimatta, joutui poni töihin tänäänkin. Pienellä maastolenkillä käytiin ja nyt oli Korppu jo ihan oma itsensä. Kuumuudesta johtuen vain käveltiin. Hiki tuli ponille silti, vaikka hyvin tuntuikin jaksavan. Suihkun sai lenkin jälkeen ja pääsi kentälle piehtaroimaan itselleen kunnon ötökkäsuojan.
Noah alkaa voida jo kohtalaisen hyvin. Nopeasti se väsyy vielä, varsinkin kun lähtee aina sata lasissa kaikkeen ja on vielä kuumakin. Vaan parempaan mennään päivä päivältä. Hiukan ollaan päästy jo lenkeilemäänkin. Nytkin ajeltiin illalla venerantaan, käytiin sieltä pieni lenkki ja pääsivät vielä pienesti pulahtamaan vedessäkin. Juuri riittävä Noksulle.
Perjantaina (7.6.) helle jatkui. Tallille kuitenkin menin, ajatuksena vain lapata lantaa. No, sen teinkin ja lisäksi käytin ponin uittomontulla puljaamassa. Käveltin sinne suoraan laitumelta ja kun oli jo valmiiksi kuumissaan, vesileikit olikin mieluisia. Sai omatoimisesti mennä veteen, mistä palkkasin, ja poiskin sai tulla vapaasti. Ei ryntäillyt ja oli varsin rento ja iloinen. Joutui vielä ihan shamppoo-pesuun kun tallille palattiin. Ei se kyllä puhtaaksi lähtenyt, mutta ompahan nyt ainakin kerta vuoteen taas pesty.
Lauantaina (8.6.) vietti Korppu yhä vaan lomaa, koska helle. Otin sen kuitenkin laitumelta mukaani, ajatuksena syöttää se tallissa, jotta tottuisi taas siihenkin. Mutta koska se tuntui viihtyvän siellä ihan hyvin, annoinkin sen levätä siellä pidempään. Yhteensä reilu tunti vierähti, ennen kuin hain vielä silloinkin ihan rauhallisen ponin ja vein sen takaisin laitumelle. Taisi olla varsin miellyttävää hengailla viileässä tallissa.
Illalla käytiin koirien kanssa Hutikalla lenkillä. Kuuma oli vielä silloinkin, joskaan ei ihan niin kuuma kuin päivällä. Käveltiinkin sitten lenkki niin, että koirat pääsivät vähän väliä puljaamaan veteen. Noah oli varsin innoissaan ja väsytti sitten itsensä ihan totaalisesti. Loppumatkasta ei meinannut jaksaa kävellä, saati hypätä autoon. Liian pitkä lenkki sille, vaikkei kaukana edes käyty. Helle ja huono kunto teki kuitenkin tehtävänsä.
Sunnuntaina (9.6.) olikin sitten jo huomattavasti viileämpi, sateinen päivä. Aamuvarhaisella kuitenkin hurautin Pyölille, koska siellä oli maastotaitoharjoituskisat. Olin itsekin sinne ilmoittautunut Korpun kanssa, mutta koska sinne tarvittiin tuomareita, niin lupauduin työväeksi kisoihin, jotta saataisi ne pidettyä. Olin jo muutenkin ollut vähän kahden vaiheilla, koska selkäni vähän vihoitteli ja Korpulla ei ollut niitä kunnon tossuja etusiin. Selkä oli kyllä jo parempi ja ponikin oppinut kävelemään varatossuilla, mutta päädyin sitten kuitenkin jättämään kisat kisaamatta. Ei se ollut niin tärkeää. Ensi vuonna sitten uusi yritys. Ihan kivat oli silti kisat näinkin koettuna ja lapset oli ihan hurjan taitavia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti