12.7. keskiviikko
Sadepäivä. Laiska päivä. Päivällä läksin koirien kanssa hallille, jotta saisivat jotain tekemistä, mutta minä säilyisin kuivana. Tai ainakin kuivempana. Molemmat saivat vähän juosta esteillä, ensin erikseen ja pienen metsälenkin jälkeen vielä yhdessäkin. Tai Noah juoksi ja olisi juossut vaikka kuinka ja Peikko passasi. Teki se yksin muutan esteen, muttei kauheasti kyllä intoa ollut. Kimpassa se roikkui hetken Noksun peesissä, mutta antoi aika pian periksi ja jäi katselemaan. Noah taas juoksee ja suorittaa esteitä siinä sivussa ihan itsekseen, kun sille antaa pallon suuhun. Helppoa.
Aikalailla säkällä siinä vaiheessa kun kotiin pääsin lakkasi satamasta. Tallille siis kunhan olin hiukan levähtänyt. Sadetutka kertoi, että kohta se alkaa taas, joten käyttöön suunnitelma B ja molemmat pojat kentälle vapaaksi. Ihan kivasti juoksivatkin tällä kertaa ihan itse. Kun alkoivat hakeutua luokse, lopetettiin, etteivät turhaan kyllästy ja ala pitää ikävänä koko puuhaa. Käytiin vielä pieni lenkki heittämässä, eikä se sitten enää alkanutkaan sataa.
Kun nyt olin jo ajoissa illalla kotona, toisin kuin yleensä, enkä viitsinyt siivoamaan alkaa vaikka olisi pitänyt, tein sitten pannukakkua. Teki mieli jotain hyvää ja koska kaveri päivitti faceen tehneensä lettuja iltapalaksi, niin...
13.7. torstai
Koska illaksi oli luvattu sadetta, ajattelin käyttää hyvän sään mahdollisimman tarkkaan hyväkseni. Aamupäivästä oli pilvistä, mutta puolilta päivin kirkastui. Tallille siis. Koirat lähtivät mukaan, jotta ei tarvisi aikatauluja niin miettiä. Ja suorittaa ja kiirehtiä, mikä on minulla hiukan liian herkässä. Pitää ehtiä sitä ja pitää ehtiä tätä ja sitten on kiire ja stressi. Eikä nauti mistään. Nyt lomalla olen aikalailla siitä päässyt, mutta itseni tuntien, arvelin että koska sade painaa päälle, tulee taas kiire.
Ljufurin hain ensin ja mietin jo, että jos siltä tuntuu, Korpun ei tarvi tehdä tänään mitään. En siis asettanut sitäkään tavoitetta. Hoito pitkän kaavan mukaan rauhassa, koirat autosta ja liikkeelle. Kierrettiin noin 5km lenkki osittain metsäpolkuja pitkin. Koirat pääsivät kahlaamaan veteenkin matkalla, koska oli aika lämmin. Ihan oli kaikilla vissiin kivaa.
Otin sitten Korpunkin kuitenkin, koska keli jatkui hyvänä, eikä kellokaan ollut vielä paljoa. Ihan en ollut varma mitä tehdään, kun itseä innostaa tuo ajaminen aina vain enemmän ja enemmän, mutta kun vaihteluakin pitäisi olla. Päätin sitten kuitenkin ajaa. Pidetään sitten vaikka taukoa koko hommasta ensi viikolla, kun töihinkin joutuu taas palaamaan. Pellolle suunnattiin. Peltotien lisäksi kun nyt pääsee jo peltojakin hiukan kiertämään, koska osasta on heinät korjattu. Ihan hyvin meni muuten, paitsi paarmat meinasivat saada molemmilta hermot menemään. Ei sitten oltu kauaa, muttei ollut aikomuskaan, kun viimeksi tehtiin pidempi lenkki. Nyt kertyi matkaa n.2,5km eli aika sopivasti tämän hetkisen kunnon huomioon ottaen. Varsinkin kun pehmeällä peltopohjalla oli kuitenkin aika raskasta vetää.
Aurinko vain jatkoi paistamistaan ja ehdin vielä hyvin vähän siivotakin laitumella, ennen kuin se meni pilveen ja lähdin kotiin. Sade ei sitten alkanut kuin vasta yhdeksän aikaan, joten mitään kiirettä ei edes oikeasti ollut.
14.7. perjantai
Koirien kanssa käytiin päivällä ihan reippaan mittainen pyörälenkki. Pysähdeltiin matkalla syömään mansikoita, joita on tien varret punaisenaan, ne ei vaan maistu oikein miltään. Joitain on joukossa ihan makuisiakin, mutta suurimmaksi osaksi aika mauttomia. Kai ne siitä vielä. Kantterellejakin nousee ojan pohjille heti kun vähän satoi. Yritettiin etsiä yhtä kätköäkin, muttei nyt sattunut kyllä silmiin, vaikka kuinka yritin. Reissuun meni yhteensä yli kaksi tuntia, mutta pysähdyksiin siitä varmaan puolet. Ihan mielellään jäivät koirapojat kotiin makaamaan, kun lähdin tallille.
Ljufurin kanssa käytiin heittämässä ohjasajolenkki ja tällä kertaa sujuikin oikein mallikkaasti. Jarrut oli kunnossa ja seisoskelukin oli hiukan helpompaa jo. Siinä kyllä piti vielä vähän säätää, mutta kokonaisuutena ihan hieno reissu.
Kamburille heitin vaihteeksi satulan selkään ja lähdettiin satulalenkille. "Ajoin" siis ohjista kävellen vierellä, mitä ollaan jonkin verran harrastettu, muttei nyt pitkään aikaan. Oikein hyvää valmistavaa treeniä. Ljúfurin kanssa tehtiin aikoinaan paljonkin. Sekä meno- että tulomatkalla tehtiin selkäännousutreeniä, mikä meni tällä kertaa hienosti. Malttoi siis hyvin olla paikallaan. Mennessä muutaman kerran selkään-alas ja viimeiseksi muutama askel eteenpäin. Meni hienosti. Takaisin tullessa taas selkään. Rapsuttelin ja annoin syödä aikansa. Sitten liikkeelle. Hieman ihmetteli ja pari kertaa pysähtyi muutaman askeleen jälkeen odottamaan palkkaa, kun ei sen enempää olla vielä eteenpäin kerralla liikuttu. Nyt pyysin vaan uudestaan liikkeelle ja kun viimein ymmärsi, käveltiin n.100m, seis, palkka ja alas. Ja pysähtyi muuten pelkästään kuskin vatsalihaksilla, yhtään en ottanut ohjista, enkä auttanut äänellä. Siitä tulee kyllä ihan loistava maastomopo!
15.7. lauantai
Aamusta kymmenen jälkeen polkupyörällä läheiselle ratsastuskoululle ratsastusjousiammunnan harjoituskisoihin. Oli kivaa. Ilma oli hyvä ja paikalla oli ratsastuskoulun omien hevosten lisäksi kaksi issikkaa. Mitä muuta ihminen tarvitseekaan. Ihanat viljakkaat tammat tekivät kyllä vaikutuksen. Varsinkin hiirakkoon ihastuin ihan hirvittävästi.
Tallille vasta iltapuolella, kun kisojen jälkeen piti saada kuvat tietysti koneelle ja sitten menikin tovi, ennen kuin maltoin lähteä. Ja syödäkin piti. Ljúfur pääsi koirien kanssa lenkille tai koirat pääsivät Luippiksen kanssa lenkille, ihan miten vaan. Tällä kokoonpanolla kuitenkin tänään lenkkeiltiin. Syötiin taas mansikoita. Ja ruohoa. Ja nautittiin auringosta. Ei ollut erityisen lämmintä kyllä, mutta aurinko paistoi ja se oli hyvä se.
16.7. sunnuntai
Kaunis ja lämmin päivä. Aamupäivästä kotihommia, pyykinpesua ja sen sellaista. Sitten tallille. Koko porukka oli portilla, kun menin, mutta siinä vaiheessa kun olin saanut päivittäisen siivousoperaation hoidettua, kaikki olivat siirtyneet taakse. Laitumien viereisellä viljapellolla nimittäin käveli ihminen ja se oli kaikista ihan hirvittävän kiinnostavaa. Jonossa tallasivat ihmisen kanssa samaa tahtia ja tuijottivat. Jouduin siis hakemaan Ljúfurin aika kaukaa, kun eihän se malttanut tulla.
Maastolenkille lähdimme vaihteeksi, kun taas on liikunta ollut aika käyntipainotteista eli kevyttä. Ihan oli virtaa ponissa kiitettävästi, kuten nykyään aina, mutta ihan iloisin mielin ja rennoissa tunnelmissa taas edettiin. Kunnes.. metsässä oli mörkö. Tarina ei taaskaan kerro, minkälainen mörkö oli kyseessä, mutta Ljúfur oli täysin vakuuttunut, että se syö pieniä poneja. Ja taas oli ruutitynnyri takapuolen alla. Pari kilometriä kipiteltiin nöpöhölkkää, kun käynti katosi. Jarrut sentään piti. Onneksi kuitenkin rauhottui ja loppumatka sujui taas ihan rennosti, vaikkakin reippaasti.
Tallilla hikinen Ljúfur sai kylmän suihkun ja ruokaa turvan eteen, ennen kuin palautin sen takaisin peltoon. Samalla tietysti hain Kamburin vuorostaan "töihin". Mieli olisi tehnyt ajaa, mutta koska paarmoja oli jonkin verran ja tällä viikolla on jo kaksi kertaa ajettu, maltoin mieleni ja läksin ohjasajolenkille. Oikein hienosti meni muuten, mutta jossain vaiheessa alkoi napsia evästä. Hyvin on oppinut, että töissä ei puuhata omiaan, eikä ole oikeastaan edes yrittänyt syödä aiemmin. Mikä lie taantuma tänään oikein iski. Päästiin asiasta kuitenkin yhteisymmärrykseen lopulta.
Kambur ei saanut suihkua, mutta ruokaa kyllä ja sen jälkeen vielä mamman selkäänsä. Ratsastin sen nimittäin takaisin laitumelle. Olen sitä jo jonkin aikaa suunnitellut ja nyt oli hyvä hetki. Tätä me tullaan tekemään jatkossakin. Muuta ratsutreeniä se ei vielä juuri tarvikaan.
Kotiin kun tulin, läksin saman tien koirien kanssa pyöräilemään. Ajeltiin venerantaan, koska uintikelit. Itse en uinut vieläkään, mutta koirat ui. Kotiin. Pyykit narulta. Ruuan laittoa. Ja viimeinen lomapäivä olikin jo illassa. Huomenna töihin. Loman toista osaa odotellessa. Onneksi sitä on sentään vielä tähteellä.
Ljufurin hain ensin ja mietin jo, että jos siltä tuntuu, Korpun ei tarvi tehdä tänään mitään. En siis asettanut sitäkään tavoitetta. Hoito pitkän kaavan mukaan rauhassa, koirat autosta ja liikkeelle. Kierrettiin noin 5km lenkki osittain metsäpolkuja pitkin. Koirat pääsivät kahlaamaan veteenkin matkalla, koska oli aika lämmin. Ihan oli kaikilla vissiin kivaa.
Otin sitten Korpunkin kuitenkin, koska keli jatkui hyvänä, eikä kellokaan ollut vielä paljoa. Ihan en ollut varma mitä tehdään, kun itseä innostaa tuo ajaminen aina vain enemmän ja enemmän, mutta kun vaihteluakin pitäisi olla. Päätin sitten kuitenkin ajaa. Pidetään sitten vaikka taukoa koko hommasta ensi viikolla, kun töihinkin joutuu taas palaamaan. Pellolle suunnattiin. Peltotien lisäksi kun nyt pääsee jo peltojakin hiukan kiertämään, koska osasta on heinät korjattu. Ihan hyvin meni muuten, paitsi paarmat meinasivat saada molemmilta hermot menemään. Ei sitten oltu kauaa, muttei ollut aikomuskaan, kun viimeksi tehtiin pidempi lenkki. Nyt kertyi matkaa n.2,5km eli aika sopivasti tämän hetkisen kunnon huomioon ottaen. Varsinkin kun pehmeällä peltopohjalla oli kuitenkin aika raskasta vetää.
Aurinko vain jatkoi paistamistaan ja ehdin vielä hyvin vähän siivotakin laitumella, ennen kuin se meni pilveen ja lähdin kotiin. Sade ei sitten alkanut kuin vasta yhdeksän aikaan, joten mitään kiirettä ei edes oikeasti ollut.
14.7. perjantai
Koirien kanssa käytiin päivällä ihan reippaan mittainen pyörälenkki. Pysähdeltiin matkalla syömään mansikoita, joita on tien varret punaisenaan, ne ei vaan maistu oikein miltään. Joitain on joukossa ihan makuisiakin, mutta suurimmaksi osaksi aika mauttomia. Kai ne siitä vielä. Kantterellejakin nousee ojan pohjille heti kun vähän satoi. Yritettiin etsiä yhtä kätköäkin, muttei nyt sattunut kyllä silmiin, vaikka kuinka yritin. Reissuun meni yhteensä yli kaksi tuntia, mutta pysähdyksiin siitä varmaan puolet. Ihan mielellään jäivät koirapojat kotiin makaamaan, kun lähdin tallille.
Ljufurin kanssa käytiin heittämässä ohjasajolenkki ja tällä kertaa sujuikin oikein mallikkaasti. Jarrut oli kunnossa ja seisoskelukin oli hiukan helpompaa jo. Siinä kyllä piti vielä vähän säätää, mutta kokonaisuutena ihan hieno reissu.
Kamburille heitin vaihteeksi satulan selkään ja lähdettiin satulalenkille. "Ajoin" siis ohjista kävellen vierellä, mitä ollaan jonkin verran harrastettu, muttei nyt pitkään aikaan. Oikein hyvää valmistavaa treeniä. Ljúfurin kanssa tehtiin aikoinaan paljonkin. Sekä meno- että tulomatkalla tehtiin selkäännousutreeniä, mikä meni tällä kertaa hienosti. Malttoi siis hyvin olla paikallaan. Mennessä muutaman kerran selkään-alas ja viimeiseksi muutama askel eteenpäin. Meni hienosti. Takaisin tullessa taas selkään. Rapsuttelin ja annoin syödä aikansa. Sitten liikkeelle. Hieman ihmetteli ja pari kertaa pysähtyi muutaman askeleen jälkeen odottamaan palkkaa, kun ei sen enempää olla vielä eteenpäin kerralla liikuttu. Nyt pyysin vaan uudestaan liikkeelle ja kun viimein ymmärsi, käveltiin n.100m, seis, palkka ja alas. Ja pysähtyi muuten pelkästään kuskin vatsalihaksilla, yhtään en ottanut ohjista, enkä auttanut äänellä. Siitä tulee kyllä ihan loistava maastomopo!
15.7. lauantai
Aamusta kymmenen jälkeen polkupyörällä läheiselle ratsastuskoululle ratsastusjousiammunnan harjoituskisoihin. Oli kivaa. Ilma oli hyvä ja paikalla oli ratsastuskoulun omien hevosten lisäksi kaksi issikkaa. Mitä muuta ihminen tarvitseekaan. Ihanat viljakkaat tammat tekivät kyllä vaikutuksen. Varsinkin hiirakkoon ihastuin ihan hirvittävästi.
 |
| Kuvista tarkoituksella rajattu kuskien kasvot pois. |
 |
| Tämä oli sairaan nopea, teki uuden rataennätyksen. |
Tallille vasta iltapuolella, kun kisojen jälkeen piti saada kuvat tietysti koneelle ja sitten menikin tovi, ennen kuin maltoin lähteä. Ja syödäkin piti. Ljúfur pääsi koirien kanssa lenkille tai koirat pääsivät Luippiksen kanssa lenkille, ihan miten vaan. Tällä kokoonpanolla kuitenkin tänään lenkkeiltiin. Syötiin taas mansikoita. Ja ruohoa. Ja nautittiin auringosta. Ei ollut erityisen lämmintä kyllä, mutta aurinko paistoi ja se oli hyvä se.
16.7. sunnuntai
Kaunis ja lämmin päivä. Aamupäivästä kotihommia, pyykinpesua ja sen sellaista. Sitten tallille. Koko porukka oli portilla, kun menin, mutta siinä vaiheessa kun olin saanut päivittäisen siivousoperaation hoidettua, kaikki olivat siirtyneet taakse. Laitumien viereisellä viljapellolla nimittäin käveli ihminen ja se oli kaikista ihan hirvittävän kiinnostavaa. Jonossa tallasivat ihmisen kanssa samaa tahtia ja tuijottivat. Jouduin siis hakemaan Ljúfurin aika kaukaa, kun eihän se malttanut tulla.
Maastolenkille lähdimme vaihteeksi, kun taas on liikunta ollut aika käyntipainotteista eli kevyttä. Ihan oli virtaa ponissa kiitettävästi, kuten nykyään aina, mutta ihan iloisin mielin ja rennoissa tunnelmissa taas edettiin. Kunnes.. metsässä oli mörkö. Tarina ei taaskaan kerro, minkälainen mörkö oli kyseessä, mutta Ljúfur oli täysin vakuuttunut, että se syö pieniä poneja. Ja taas oli ruutitynnyri takapuolen alla. Pari kilometriä kipiteltiin nöpöhölkkää, kun käynti katosi. Jarrut sentään piti. Onneksi kuitenkin rauhottui ja loppumatka sujui taas ihan rennosti, vaikkakin reippaasti.
 |
| Vielä rento poni ennen mörön kohtaamista ja hikinen poni lenkin jälkeen. |
Tallilla hikinen Ljúfur sai kylmän suihkun ja ruokaa turvan eteen, ennen kuin palautin sen takaisin peltoon. Samalla tietysti hain Kamburin vuorostaan "töihin". Mieli olisi tehnyt ajaa, mutta koska paarmoja oli jonkin verran ja tällä viikolla on jo kaksi kertaa ajettu, maltoin mieleni ja läksin ohjasajolenkille. Oikein hienosti meni muuten, mutta jossain vaiheessa alkoi napsia evästä. Hyvin on oppinut, että töissä ei puuhata omiaan, eikä ole oikeastaan edes yrittänyt syödä aiemmin. Mikä lie taantuma tänään oikein iski. Päästiin asiasta kuitenkin yhteisymmärrykseen lopulta.
Kambur ei saanut suihkua, mutta ruokaa kyllä ja sen jälkeen vielä mamman selkäänsä. Ratsastin sen nimittäin takaisin laitumelle. Olen sitä jo jonkin aikaa suunnitellut ja nyt oli hyvä hetki. Tätä me tullaan tekemään jatkossakin. Muuta ratsutreeniä se ei vielä juuri tarvikaan.
Kotiin kun tulin, läksin saman tien koirien kanssa pyöräilemään. Ajeltiin venerantaan, koska uintikelit. Itse en uinut vieläkään, mutta koirat ui. Kotiin. Pyykit narulta. Ruuan laittoa. Ja viimeinen lomapäivä olikin jo illassa. Huomenna töihin. Loman toista osaa odotellessa. Onneksi sitä on sentään vielä tähteellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti